Puskurin tarve voi tulla puskista

Läheskään kaikki suomalaiset eivät ole varautuneet suuriin yllättäviin menoihin, eli heillä ei ole niin sanottua puskurirahastoa tilillään. Nordea teetti vastikään TNS Gallupilla tutkimuksen, jonka tulosten mukaan kuusi kuluttajaa kymmenestä pystyy säästöillään kattamaan elämän eteen tuomat yllätyskulut.

Nordean tutkimuksesta käy ilmi myös se, että talouskohtaisen menojen ja tulojen budjetin on tehnyt 29 prosenttia suomalaisista, kertoi Taloussanomat maaliskuussa. Varsinkaan keskituloisissa kotitalouksissa budjetointia ei niinkään harrasteta, toisin kuin pieni- ja suurituloisimmissa kotitalouksissa. Myös moni alle 25-vuotias kertoi budjetoivansa tulonsa ja menonsa. Pienituloiset koettavat budjetoimalla luonnollisesti saada rahat riittämään, kun taas suurituloiset seuraavat budjetin avulla sijoitussuunnitelmiaan.

Puskurin tarpeen tai mahdollisuuden siihen on huomattu kasvavan iän ja tulojen myötä. Mitä vanhemmasta ja varakkaammasta ihmisestä on kyse, sitä todennäköisemmin hän ei äkillisestä rahanmenosta säikähdä. Vain kolmasosa alle 20 000 euroa vuodessa tienaavista uskoo putoavansa helposti jaloilleen, jos pesukone yhtäkkiä hajoaa ja uusi on pakko ostaa.

Yleinen suositus on, että puskurirahasto olisi vähintään noin kahden kuukauden nettopalkan suuruinen. Suurin osa puskurirahastoa pitävistä kykeneekin noudattamaan suositusta. Sellaisilla ihmisillä, joilta ei puskurirahaa löydy, ei yksinkertaisesti ole mistä säästää, vaikka haluaisikin. Alle kymmenesosa vastaajista puolestaan ei usko tarvitsevansa puskuria tai ei ole edes ajatellut asiaa. Ilman säästöjä voi kuitenkin olla vaikeaa pitää oma talous tasapainossa.

Nordean teettämään tutkimukseen osallistui noin tuhat 1865-vuotiasta suomalaista. Kysely toteutettiin vuoden 2016 joulukuussa.

Asuntojen sijoitusarvo horjuu

Suomalaiset ovat perinteisesti olleet asuntojen omistamiseen keskittyneitä kansalaisia. Varallisuuden sijoittaminen asuntoon tai punaiseen tupaan on vuosikausia tuntunut suomalaisten mielestä järkevimmältä vaihtoehdolta. Kiinteistömarkkinat kuitenkin horjuvat, joten asuntolainan tai uusien pikavippien ottamista kannattaa harkita huolellisesti, kerrotaan Talouselämässä.

Korot ovat nyt alhaalla, mutta kun ne lähtevät taas nousuun, alkavat korkokulutkin nousta nopeasti. Matalan korkotason varaan ei siis kannata laskea varsinkaan, jos tulotaso ei ole hyvä, ja pelivaraa omaan kukkaroon on aina hyvä jättää.

Suomen Pankki kertoi katsauksessaan tammikuussa 2017, että asuntolainoja maksettiin vuonna 2016 takaisin lähes puoli vuotta pidempään kuin vuosina 2015 ja 2014. Tällä hetkellä keskimääräinen takaisinmaksuaika on 19 vuotta. Yli puolella viime vuonna nostetuista asuntolainoista takaisinmaksuaika on jopa 2026 vuotta. Toisaalta yli 26 vuotta maksaa lainaa takaisin vain 1 % asuntovelallisista.

Uusien asuntolainojen määrä on kasvanut 8 % vuodesta 2015, ja tätä edeltävästä vuodesta kasvua oli 18 %. Asuntolainojen keskikorko oli viime vuonna 1,20%; vuonna 2015 se oli 1,48 ja 2014 keskikorko oli peräti 1,89 %. Joulukuussa 2016 nostetut asuntolainat taas olivat enää 1,16 % keskikoroltaan.

Talouselämän haastattelema Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkonen peräänkuuluttaa kriittisyyttä niin sanottuun asuntokauppojen huumaan. Suomalaiset ovat nyt ennätyksellisen velkaantuneita, sillä tuloihin nähden lainaa on otettu huomattavan paljon. Suomen Pankin mukaan tilanne joulukuussa 2016 oli se, että kulutusluottoja on otettu maassamme 14,6 miljardia euroa. Toisaalta velkaantumista saattaa ekonomistin mielestä hillitä asuntolainojen uusi lainakatto ja asuntolainojen korkovähennyksen pieneneminen.

Vaikka asuntojen sijoitusarvo horjuu, kannattaa niiden ostaminen edelleen, kunhan katsoo mistä ostaa. Asuntojen hinnat eriytyvät alueellisesti koko ajan enemmän, ja osa asunnoista sijaitseekin kasvavilla, osa taas taantuvilla alueilla.

Osinkopotit kasvavat tai kutistuvat

Helsingin pörssin yhtiöiden osinkopotti vuonna 2016 on todennäköisesti pienempi kuin edellisenä vuonna. Osa yhtiöistä ei maksa osinkoja lainkaan, osa taas tavallista enemmän. Keskimäärin osinkotuotto on 3,1 prosenttia, mikäli ennusteisiin on uskominen. 

Parhaat osinkotuotot jakavien yhtiöiden listan laati Kauppalehti. Lista on laadittu Factsetin ennusteiden pohjalta, ja sitä kommentoi Kauppalehden analyytikko Ari Rajala.

Osa uusistakin yhtiötulokkaista onnistui pääsemään osinkotuottojen kärkikastiin. Keskimääräistä korkeampi osinkotuottoprosentti on mm. Tokmannilla, DNA:lla, UB:lla ja Privanetilla. Finanssiyhtiöistä Rajala mainitsee Nordean, Sampon ja Aktian, vakaina ja kassavirraltaan vahvoista puolestaan Telian ja Elisan.

Miksi Helsingin pörssin osinkopotin sitten ennustetaan pienenevän? Analyytikko Rajala arvelee tämän johtuvan siitä, että suuret osingonmaksajat mitä luultavimmin ehdottavat pienempiä osinkoja kuin aiemmin. Esimerkiksi Nokian osinkojen määrä saattaa kutistua 600 miljoonaa euroa. Pienempää osinkopottia analyytikko ennustaa myös Fortumille.

Yhtiöistä yhä harvempi tarjoaa korkeaa osinkotuottoa. Osinkojen määrä itsessään on hyvä, ja monen yhtiön osingot kasvavat. Näistä kuitenkin moni on pieniä yhtiöitä, joiden kasvaneet osingot eivät pysty kompensoimaan isojen yhtiöiden pottivajetta.

Osa pörssiyhtiöistä ei välttämättä maksa osinkoja lainkaan tänä vuonna. Rajalan mukaan tälle listalle kuulunevat esimerkiksi Outokumpu, Outotec, Stockmann, Componenta, Pöyry, Basware ja Honkarakenne. Kyseiset yhtiöt eivät vain pysty maksamaan osinkoja, tai niiden toiminnassa on joitakin muita haasteita.

Analyytikko Rajala neuvoo sijoittajia pitämään silmällä kohtuullisen arvostustason yhtiöitä, joiden osakkeet eivät ole kovin riippuvaisia tulevaisuuden tuloskasvusta. Pitkällä tähtäimellä osinkojen määrä merkitsee enemmän kuin kurssinousu. Tappion välttääkseen osinkoa ei kannata heti lähteä myymään.

Trump astui virkaan, osakekurssit sukelsivat

Osakekursseja on seurattu suurella, uudenlaisella mielenkiinnolla etenkin siitä lähtien, kun Donald Trump voitti Yhdysvaltojen presidentinvaalit marraskuussa. Kiinnostuneina odotellaan myös, millä tavalla Trumpin vaalilupaukset alkavat näkyä markkinoilla, vai alkavatko sittenkään – ainakaan samassa mittakaavassa kuin etukäteen pelättiin tai toivottiin.

Taloussanomat kertoo, että markkinoilla odotetaan nyt, miten Trump aikoo konkreettisesti toteuttaa talousuudistuksiaan ja vaalilupauksiaan niihin liittyen. Sijoittajat seuraavat tilannetta valppaina, ja suurimmista indekseistä laskikin jo Dow Jones, 0,4 prosenttia. Niin ikään S&P 500 -indeksi laski 0,4 prosenttia ja Nasdaq lähes saman verran, 0,3 prosenttia.

Aiemmin Taloussanomat uutisoi, että Trumpin puhe sai valtionlainojen korot painumaan alaspäin. Samaan aikaan halpenivat lääkeyhtiöiden osakkeet, kun Trump kritisoi lääkeyhtiöiden tuotannon siirtymistä ulkomaille. Lääkemarkkinoita tulisi Trumpin mielestä kilpailuttaa nykyistä enemmän. On suurelta osin kalliiden lääkkeiden syytä, että kuluttajahinnat Yhdysvalloissa nousevat.

Trumpin puheiden jälkeen bioteknologia-alan osakkeet lähtivät laskuun,  ja esimerkiksi lääkeyhtiö Pfizerin osakkeen kurssi aleni yhden prosentin verran. Terveydenhoitoala kärsi lääkeyhtiöitäkin enemmän ja oli hetkessä yli yhden prosentin miinuksella.

Suursijoittaja George Soros arvelee, että presidentinvaalit toivat osakemarkkinoille innostusta. Nyt optimismi kuitenkin pikkuhiljaa päättynee ja muuttuu alalla epävarmuudeksi.

Alamäki näkyy varsinkin kiinteistöyhtiöiden ja pankkien kohdalla laskevina osakekursseina. Sen sijaan esimerkiksi suoratoistopalvelu Netflixillä pyyhkii hyvin, sillä sen viimeisin osavuositulos oli ennätyksellisen korkea, mistä ilmoitettuaan yhtiön osakekurssi nousi 3,9 prosenttia.

Euroopan keskuspankki EKP on vielä varovainen ja säilyttää ohjauskorkonsa toistaiseksi ennallaan jatkaen elvytystoimiaan.

Mainonnalla BKT nousuun

Juuri valmistuneen selvityksen mukaan mainonnalla on yhä merkittävä rooli yhteiskunnassamme. Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan yli kuudella eurolla jokaista mainontaan käytettävää euroa kohti. Mainonnan hyödyt näkyvät myös mm. työllisyydessä, innovatiivisuudessa ja palvelujen rahoituksessa. Mainonta kasvaa hurjasti erityisesti internetissä, jossa suurimpia mainostajia ovat pikavippejä tarjoavat yhtiöt.

Mainonnan yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia selvitti Deloitte. Value of Advertising on raportti, jollaista ei ole aiheesta Euroopan unionin laajuisesti aiemmin tehty. Deloitte sai toimeksiannon Mainostajien Liiton kattojärjestöltä World Federation of Advertisersilta ja usealta muulta alan toimijalta. Suomessa rahoittajana toimi Sanoma.

Kansainvälisen selvityksen tulokset kertovat, että mainonta kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta useita miljardeja euroja ja luo maahan 50 000 työpaikkaa. Tämä on kaksi prosenttia koko työmarkkinasta. Euroopan unionin alueella mainonnan työpaikkoja syntyy noin kuusi miljoonaa, siis 2,6 prosenttia työmarkkinasta.

Value of Advertisingin tulokset voidaan tiivistää kolmeen osa-alueeseen: taloudellisiin vaikutuksiin, työllisyysvaikutuksiin ja sosiaalisiin etuihin. Nousevan bruttokansantuotteen lisäksi mainonta vaikuttaa positiivisesti talouteen, sillä sen ansiosta kilpailu lisääntyy ja kuluttajat saavat tietoa palveluista ja tuotteista. Kysyntä kasvaa ja valikoimaa tulee lisää, mikä kannustaa yrityksiä toimimaan innovatiivisesti ja kehittämään tarjontaansa monipuolisemmaksi.

Mainonnan työllistävä vaikutus puolestaan näkyy sitä kautta, että mainonnan tuotannon parissa työskentelevien lisäksi osa työpaikoista on mainonnan rahoittamia. Niin ikään osa työpaikoista syntyy mainonnan välillisestä vaikutuksesta.

Mainonta tarjoaa sosiaalisia etuja, sillä mediapalvelut ovat osaksi tai jopa kokonaan sen rahoittamia. Mainonnan ansiosta kuluttajat saavat nauttia tiedonvälityksestä ja viihdesisällöistä ilmaiseksi tai alennettuun hintaan. Hakukoneet ja ulkomainonta säästävät aikaa sekä helpottavat arkea. Ilman mainontaa esimerkiksi kulttuuritapahtumat ja ammattilaisurheilu kärsisivät taloudellisesti.

Selvitys osoittaa, että mainonta on talouden moottori, josta on hyötyä yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että suomalaisissa yrityksissä mainonta on alihyödynnetty investointi.

Matalat korot tuovat haasteita sijoittajille

Matalat korot ovat haasteellisia niin pienille kuin suurille sijoittajille. Esimerkiksi tiukasti seuratut ja usein viitekorkoina käytetyt euriborkorot ovat tällä hetkellä nollan alapuolella, jonka lisäksi pankkien talletuskorot lähentelevät pitkälti nollaa. Suuret sijoittajat, kuten eläkerahastot ja vakuutusyhtiöt joutuvat sijoittamaan korkoihin suuren osan varoistaan jo riskienhallinnan takia. Korkomarkkinoilta ei tosin ole juurikaan tuottoja luvassa – ainakaan matalariskisiltä korkomarkkinoilta, joita nämä institutionaaliset isot sijoittajat joutuvat usein käyttämään. Länsimaiden valtionlainojen korot ovat pitkälti nollissa tai jopa negatiivisia, jolloin lainanantaja maksaa valtiolle korkoa, jotta se pitäisi rahat turvassa. Tällainen hullunkurinen tilanne tulee vastaan juurikin isoille sijoittajille, kuten eläkerahastoille ja vakuutusyhtiöille.

Korkomarkkinoilla tuottoa on saatavilla riskipitoisista valtionlainoista ja yrityslainoista, mutta tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä. Mikäli lainojen tuottovaatimus nousee, eli esimerkiksi yrityksen tai valtion velanmaksukyky heikkenee, niin lainojen tuotot voivat tippua pakkaselle. Tietysti sijoittaja voi sijoittaa myös muihin varallisuusluokkiin, kuten osakkeisiin, rahastoisin, raaka-aineisiin tai esimerkiksi kiinteistöihin, mutta näissä sijoitusmuodoissa riskit ovat lähes aina suuremmat, jonka vuoksi perinteisen rahoitusteorian mukaisissa optimaalisissa salkuissa on miltei aina jonkun korkoriskiä, jonka suuruus riippuu sijoittajan riskiprofiilista.

Kolikolla on kuitenkin kaksi puolta, kuten Kauppalehti toteaa. Mikäli henkilö on lainakelpoinen (ei ole ottanut esim. pikavippejä viime aikoina) ja hänellä on tiedossa hyvä sijoituskohde, kuten esimerkiksi asunnon hankinta, ei korko- ja rahoituskustannuksista tarvitse erikoisemmin murehtia. Matalat korot ruokkivat myös kulutusta ja avaavat yksityishenkilöille enemmän mahdollisuuksia kuluttaa, sillä myös autolainojen sekä muiden pienlainojen korot ovat laskeneet alas.

Nyt korot ovat hiljaisessa nousussa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kaksivuotisen lainan korko nousi yli prosentin ensimmäistä kertaa sitten tammikuun. Korkojen tulevaa kehitystä ei kuitenkaan kukaan ennakkoon tiedä.

Donal Trumpista säikähtäneet rahoitusmarkkinat ovat jyrkässä nousussa!

Yhdysvaltojen pörssin yksi merkittävimmistä listoista Standard & Poor’s 500 laski historialliset yhdeksän päivää putkeen ennen USA:n presidentinvaaleja (24.10 – 4.11), mikä ei ole tapahtunut sitten vuoden 1980. S&P vastaa melko tarkasti listaa maan suurimmista yrityksistä, joten samalla kyseessä on yksi maailman seuratuimmista pörssilistoista. Kauppalehden mukaan laskun syyt löytyvät presidentinvaalien tuomasta epävarmuudesta sekä odotettua heikommasta työllisyysdatasta.

Clinton oli jättimäinen ennakkosuosikki vaalipäivänä, jos katsotaan kansainvälistä vedonlyöntimarkkinaa ja suurimpien jenkkilehtien tekemiä todennäköisyysarvioita. Arviot pyörivät noin 70 ja 80 prosentin välimaastossa, joten Trumpin vaalivoitto oli sikäli suuri yllätys markkinoille – sanovatpa ”paremmin tietävät” mitä tahansa. Clinton kävi jopa noin 90% suosikkina maailman isoimmassa vedonlyöntipörssissä Betfairissa vaalien tulostenlaskun aikana, kun Floridan osavaltion tulokset saapuivat. Tällöin kaikki näytti vielä hyvältä Clintonille – ja markkinoille.

S&P500-listan futuurimarkkina kääntyi jyrkkään laskuun, kun Trumpin valinnan todennäköisyydet nousivat nousemistaan. Parhaimmillaan futuurimarkkina oli noin kolme prosenttia pakkasella, joka indikoi sitä, että pörssit tulisivat laskemaan komeasti, mikäli Trump valittaisiin presidentiksi.

rahoitusmarkkinat

S&P 500 -fuuturimarkkina. Vaalien aikana nähty väliaikainen pudotus näkyy 9.11 – 10.11 välillä.

Kuinka siten kävikään?

 Dronald Trump valittiin USA:n presidentiksi markkinoiden yllätykseksi. Osakemarkkinat olivat ottaneet toki riskiä huomioon laskiessaan yhdeksän päivää putkeen hieman ennen vaaleja. Yhdysvaltain markkinat itse asiassa kuitenkin nousivat pari päivää ennen vaaleja, kun Clintonin FBI-tutkina lopetettiin ja hänen voiton todennäköisyydet samalla nousivat vedonlyöntimarkkinalla sekä eri analyytikkojen arvioissa. Sikäli Trumpin voiton odotettiin tuovan selkeää laskupainetta pörssimarkkinoille. Nordnetin strategi Jukka Oksaharju odotti jopa kaksinumeroisia miinuslukemia. Näin ei kuitenkaan käynyt.

S&P 500 on vaalien jälkeen muutaman prosentin plussalla ja vaalijännityksen pohjalukemista ollaan jo miltei viisi prosenttia ylhäällä. Helsingin pörssin OMXH25 on sekin viikon ajalta plussalla, joten onko nyt nousujuhlien aika, kuten YLE otsikoi muutama päivä sitten?