Puskurin tarve voi tulla puskista

Läheskään kaikki suomalaiset eivät ole varautuneet suuriin yllättäviin menoihin, eli heillä ei ole niin sanottua puskurirahastoa tilillään. Nordea teetti vastikään TNS Gallupilla tutkimuksen, jonka tulosten mukaan kuusi kuluttajaa kymmenestä pystyy säästöillään kattamaan elämän eteen tuomat yllätyskulut.

Nordean tutkimuksesta käy ilmi myös se, että talouskohtaisen menojen ja tulojen budjetin on tehnyt 29 prosenttia suomalaisista, kertoi Taloussanomat maaliskuussa. Varsinkaan keskituloisissa kotitalouksissa budjetointia ei niinkään harrasteta, toisin kuin pieni- ja suurituloisimmissa kotitalouksissa. Myös moni alle 25-vuotias kertoi budjetoivansa tulonsa ja menonsa. Pienituloiset koettavat budjetoimalla luonnollisesti saada rahat riittämään, kun taas suurituloiset seuraavat budjetin avulla sijoitussuunnitelmiaan.

Puskurin tarpeen tai mahdollisuuden siihen on huomattu kasvavan iän ja tulojen myötä. Mitä vanhemmasta ja varakkaammasta ihmisestä on kyse, sitä todennäköisemmin hän ei äkillisestä rahanmenosta säikähdä. Vain kolmasosa alle 20 000 euroa vuodessa tienaavista uskoo putoavansa helposti jaloilleen, jos pesukone yhtäkkiä hajoaa ja uusi on pakko ostaa.

Yleinen suositus on, että puskurirahasto olisi vähintään noin kahden kuukauden nettopalkan suuruinen. Suurin osa puskurirahastoa pitävistä kykeneekin noudattamaan suositusta. Sellaisilla ihmisillä, joilta ei puskurirahaa löydy, ei yksinkertaisesti ole mistä säästää, vaikka haluaisikin. Alle kymmenesosa vastaajista puolestaan ei usko tarvitsevansa puskuria tai ei ole edes ajatellut asiaa. Ilman säästöjä voi kuitenkin olla vaikeaa pitää oma talous tasapainossa.

Nordean teettämään tutkimukseen osallistui noin tuhat 1865-vuotiasta suomalaista. Kysely toteutettiin vuoden 2016 joulukuussa.

Asuntojen sijoitusarvo horjuu

Suomalaiset ovat perinteisesti olleet asuntojen omistamiseen keskittyneitä kansalaisia. Varallisuuden sijoittaminen asuntoon tai punaiseen tupaan on vuosikausia tuntunut suomalaisten mielestä järkevimmältä vaihtoehdolta. Kiinteistömarkkinat kuitenkin horjuvat, joten asuntolainan tai uusien pikavippien ottamista kannattaa harkita huolellisesti, kerrotaan Talouselämässä.

Korot ovat nyt alhaalla, mutta kun ne lähtevät taas nousuun, alkavat korkokulutkin nousta nopeasti. Matalan korkotason varaan ei siis kannata laskea varsinkaan, jos tulotaso ei ole hyvä, ja pelivaraa omaan kukkaroon on aina hyvä jättää.

Suomen Pankki kertoi katsauksessaan tammikuussa 2017, että asuntolainoja maksettiin vuonna 2016 takaisin lähes puoli vuotta pidempään kuin vuosina 2015 ja 2014. Tällä hetkellä keskimääräinen takaisinmaksuaika on 19 vuotta. Yli puolella viime vuonna nostetuista asuntolainoista takaisinmaksuaika on jopa 2026 vuotta. Toisaalta yli 26 vuotta maksaa lainaa takaisin vain 1 % asuntovelallisista.

Uusien asuntolainojen määrä on kasvanut 8 % vuodesta 2015, ja tätä edeltävästä vuodesta kasvua oli 18 %. Asuntolainojen keskikorko oli viime vuonna 1,20%; vuonna 2015 se oli 1,48 ja 2014 keskikorko oli peräti 1,89 %. Joulukuussa 2016 nostetut asuntolainat taas olivat enää 1,16 % keskikoroltaan.

Talouselämän haastattelema Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkonen peräänkuuluttaa kriittisyyttä niin sanottuun asuntokauppojen huumaan. Suomalaiset ovat nyt ennätyksellisen velkaantuneita, sillä tuloihin nähden lainaa on otettu huomattavan paljon. Suomen Pankin mukaan tilanne joulukuussa 2016 oli se, että kulutusluottoja on otettu maassamme 14,6 miljardia euroa. Toisaalta velkaantumista saattaa ekonomistin mielestä hillitä asuntolainojen uusi lainakatto ja asuntolainojen korkovähennyksen pieneneminen.

Vaikka asuntojen sijoitusarvo horjuu, kannattaa niiden ostaminen edelleen, kunhan katsoo mistä ostaa. Asuntojen hinnat eriytyvät alueellisesti koko ajan enemmän, ja osa asunnoista sijaitseekin kasvavilla, osa taas taantuvilla alueilla.

Mainonnalla BKT nousuun

Juuri valmistuneen selvityksen mukaan mainonnalla on yhä merkittävä rooli yhteiskunnassamme. Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan yli kuudella eurolla jokaista mainontaan käytettävää euroa kohti. Mainonnan hyödyt näkyvät myös mm. työllisyydessä, innovatiivisuudessa ja palvelujen rahoituksessa. Mainonta kasvaa hurjasti erityisesti internetissä, jossa suurimpia mainostajia ovat pikavippejä tarjoavat yhtiöt.

Mainonnan yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia selvitti Deloitte. Value of Advertising on raportti, jollaista ei ole aiheesta Euroopan unionin laajuisesti aiemmin tehty. Deloitte sai toimeksiannon Mainostajien Liiton kattojärjestöltä World Federation of Advertisersilta ja usealta muulta alan toimijalta. Suomessa rahoittajana toimi Sanoma.

Kansainvälisen selvityksen tulokset kertovat, että mainonta kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta useita miljardeja euroja ja luo maahan 50 000 työpaikkaa. Tämä on kaksi prosenttia koko työmarkkinasta. Euroopan unionin alueella mainonnan työpaikkoja syntyy noin kuusi miljoonaa, siis 2,6 prosenttia työmarkkinasta.

Value of Advertisingin tulokset voidaan tiivistää kolmeen osa-alueeseen: taloudellisiin vaikutuksiin, työllisyysvaikutuksiin ja sosiaalisiin etuihin. Nousevan bruttokansantuotteen lisäksi mainonta vaikuttaa positiivisesti talouteen, sillä sen ansiosta kilpailu lisääntyy ja kuluttajat saavat tietoa palveluista ja tuotteista. Kysyntä kasvaa ja valikoimaa tulee lisää, mikä kannustaa yrityksiä toimimaan innovatiivisesti ja kehittämään tarjontaansa monipuolisemmaksi.

Mainonnan työllistävä vaikutus puolestaan näkyy sitä kautta, että mainonnan tuotannon parissa työskentelevien lisäksi osa työpaikoista on mainonnan rahoittamia. Niin ikään osa työpaikoista syntyy mainonnan välillisestä vaikutuksesta.

Mainonta tarjoaa sosiaalisia etuja, sillä mediapalvelut ovat osaksi tai jopa kokonaan sen rahoittamia. Mainonnan ansiosta kuluttajat saavat nauttia tiedonvälityksestä ja viihdesisällöistä ilmaiseksi tai alennettuun hintaan. Hakukoneet ja ulkomainonta säästävät aikaa sekä helpottavat arkea. Ilman mainontaa esimerkiksi kulttuuritapahtumat ja ammattilaisurheilu kärsisivät taloudellisesti.

Selvitys osoittaa, että mainonta on talouden moottori, josta on hyötyä yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että suomalaisissa yrityksissä mainonta on alihyödynnetty investointi.