Osinkopotit kasvavat tai kutistuvat

Helsingin pörssin yhtiöiden osinkopotti vuonna 2016 on todennäköisesti pienempi kuin edellisenä vuonna. Osa yhtiöistä ei maksa osinkoja lainkaan, osa taas tavallista enemmän. Keskimäärin osinkotuotto on 3,1 prosenttia, mikäli ennusteisiin on uskominen. 

Parhaat osinkotuotot jakavien yhtiöiden listan laati Kauppalehti. Lista on laadittu Factsetin ennusteiden pohjalta, ja sitä kommentoi Kauppalehden analyytikko Ari Rajala.

Osa uusistakin yhtiötulokkaista onnistui pääsemään osinkotuottojen kärkikastiin. Keskimääräistä korkeampi osinkotuottoprosentti on mm. Tokmannilla, DNA:lla, UB:lla ja Privanetilla. Finanssiyhtiöistä Rajala mainitsee Nordean, Sampon ja Aktian, vakaina ja kassavirraltaan vahvoista puolestaan Telian ja Elisan.

Miksi Helsingin pörssin osinkopotin sitten ennustetaan pienenevän? Analyytikko Rajala arvelee tämän johtuvan siitä, että suuret osingonmaksajat mitä luultavimmin ehdottavat pienempiä osinkoja kuin aiemmin. Esimerkiksi Nokian osinkojen määrä saattaa kutistua 600 miljoonaa euroa. Pienempää osinkopottia analyytikko ennustaa myös Fortumille.

Yhtiöistä yhä harvempi tarjoaa korkeaa osinkotuottoa. Osinkojen määrä itsessään on hyvä, ja monen yhtiön osingot kasvavat. Näistä kuitenkin moni on pieniä yhtiöitä, joiden kasvaneet osingot eivät pysty kompensoimaan isojen yhtiöiden pottivajetta.

Osa pörssiyhtiöistä ei välttämättä maksa osinkoja lainkaan tänä vuonna. Rajalan mukaan tälle listalle kuulunevat esimerkiksi Outokumpu, Outotec, Stockmann, Componenta, Pöyry, Basware ja Honkarakenne. Kyseiset yhtiöt eivät vain pysty maksamaan osinkoja, tai niiden toiminnassa on joitakin muita haasteita.

Analyytikko Rajala neuvoo sijoittajia pitämään silmällä kohtuullisen arvostustason yhtiöitä, joiden osakkeet eivät ole kovin riippuvaisia tulevaisuuden tuloskasvusta. Pitkällä tähtäimellä osinkojen määrä merkitsee enemmän kuin kurssinousu. Tappion välttääkseen osinkoa ei kannata heti lähteä myymään.

Trump astui virkaan, osakekurssit sukelsivat

Osakekursseja on seurattu suurella, uudenlaisella mielenkiinnolla etenkin siitä lähtien, kun Donald Trump voitti Yhdysvaltojen presidentinvaalit marraskuussa. Kiinnostuneina odotellaan myös, millä tavalla Trumpin vaalilupaukset alkavat näkyä markkinoilla, vai alkavatko sittenkään – ainakaan samassa mittakaavassa kuin etukäteen pelättiin tai toivottiin.

Taloussanomat kertoo, että markkinoilla odotetaan nyt, miten Trump aikoo konkreettisesti toteuttaa talousuudistuksiaan ja vaalilupauksiaan niihin liittyen. Sijoittajat seuraavat tilannetta valppaina, ja suurimmista indekseistä laskikin jo Dow Jones, 0,4 prosenttia. Niin ikään S&P 500 -indeksi laski 0,4 prosenttia ja Nasdaq lähes saman verran, 0,3 prosenttia.

Aiemmin Taloussanomat uutisoi, että Trumpin puhe sai valtionlainojen korot painumaan alaspäin. Samaan aikaan halpenivat lääkeyhtiöiden osakkeet, kun Trump kritisoi lääkeyhtiöiden tuotannon siirtymistä ulkomaille. Lääkemarkkinoita tulisi Trumpin mielestä kilpailuttaa nykyistä enemmän. On suurelta osin kalliiden lääkkeiden syytä, että kuluttajahinnat Yhdysvalloissa nousevat.

Trumpin puheiden jälkeen bioteknologia-alan osakkeet lähtivät laskuun,  ja esimerkiksi lääkeyhtiö Pfizerin osakkeen kurssi aleni yhden prosentin verran. Terveydenhoitoala kärsi lääkeyhtiöitäkin enemmän ja oli hetkessä yli yhden prosentin miinuksella.

Suursijoittaja George Soros arvelee, että presidentinvaalit toivat osakemarkkinoille innostusta. Nyt optimismi kuitenkin pikkuhiljaa päättynee ja muuttuu alalla epävarmuudeksi.

Alamäki näkyy varsinkin kiinteistöyhtiöiden ja pankkien kohdalla laskevina osakekursseina. Sen sijaan esimerkiksi suoratoistopalvelu Netflixillä pyyhkii hyvin, sillä sen viimeisin osavuositulos oli ennätyksellisen korkea, mistä ilmoitettuaan yhtiön osakekurssi nousi 3,9 prosenttia.

Euroopan keskuspankki EKP on vielä varovainen ja säilyttää ohjauskorkonsa toistaiseksi ennallaan jatkaen elvytystoimiaan.

Matalat korot tuovat haasteita sijoittajille

Matalat korot ovat haasteellisia niin pienille kuin suurille sijoittajille. Esimerkiksi tiukasti seuratut ja usein viitekorkoina käytetyt euriborkorot ovat tällä hetkellä nollan alapuolella, jonka lisäksi pankkien talletuskorot lähentelevät pitkälti nollaa. Suuret sijoittajat, kuten eläkerahastot ja vakuutusyhtiöt joutuvat sijoittamaan korkoihin suuren osan varoistaan jo riskienhallinnan takia. Korkomarkkinoilta ei tosin ole juurikaan tuottoja luvassa – ainakaan matalariskisiltä korkomarkkinoilta, joita nämä institutionaaliset isot sijoittajat joutuvat usein käyttämään. Länsimaiden valtionlainojen korot ovat pitkälti nollissa tai jopa negatiivisia, jolloin lainanantaja maksaa valtiolle korkoa, jotta se pitäisi rahat turvassa. Tällainen hullunkurinen tilanne tulee vastaan juurikin isoille sijoittajille, kuten eläkerahastoille ja vakuutusyhtiöille.

Korkomarkkinoilla tuottoa on saatavilla riskipitoisista valtionlainoista ja yrityslainoista, mutta tuotto ja riski kulkevat käsi kädessä. Mikäli lainojen tuottovaatimus nousee, eli esimerkiksi yrityksen tai valtion velanmaksukyky heikkenee, niin lainojen tuotot voivat tippua pakkaselle. Tietysti sijoittaja voi sijoittaa myös muihin varallisuusluokkiin, kuten osakkeisiin, rahastoisin, raaka-aineisiin tai esimerkiksi kiinteistöihin, mutta näissä sijoitusmuodoissa riskit ovat lähes aina suuremmat, jonka vuoksi perinteisen rahoitusteorian mukaisissa optimaalisissa salkuissa on miltei aina jonkun korkoriskiä, jonka suuruus riippuu sijoittajan riskiprofiilista.

Kolikolla on kuitenkin kaksi puolta, kuten Kauppalehti toteaa. Mikäli henkilö on lainakelpoinen (ei ole ottanut esim. pikavippejä viime aikoina) ja hänellä on tiedossa hyvä sijoituskohde, kuten esimerkiksi asunnon hankinta, ei korko- ja rahoituskustannuksista tarvitse erikoisemmin murehtia. Matalat korot ruokkivat myös kulutusta ja avaavat yksityishenkilöille enemmän mahdollisuuksia kuluttaa, sillä myös autolainojen sekä muiden pienlainojen korot ovat laskeneet alas.

Nyt korot ovat hiljaisessa nousussa. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kaksivuotisen lainan korko nousi yli prosentin ensimmäistä kertaa sitten tammikuun. Korkojen tulevaa kehitystä ei kuitenkaan kukaan ennakkoon tiedä.

Donal Trumpista säikähtäneet rahoitusmarkkinat ovat jyrkässä nousussa!

Yhdysvaltojen pörssin yksi merkittävimmistä listoista Standard & Poor’s 500 laski historialliset yhdeksän päivää putkeen ennen USA:n presidentinvaaleja (24.10 – 4.11), mikä ei ole tapahtunut sitten vuoden 1980. S&P vastaa melko tarkasti listaa maan suurimmista yrityksistä, joten samalla kyseessä on yksi maailman seuratuimmista pörssilistoista. Kauppalehden mukaan laskun syyt löytyvät presidentinvaalien tuomasta epävarmuudesta sekä odotettua heikommasta työllisyysdatasta.

Clinton oli jättimäinen ennakkosuosikki vaalipäivänä, jos katsotaan kansainvälistä vedonlyöntimarkkinaa ja suurimpien jenkkilehtien tekemiä todennäköisyysarvioita. Arviot pyörivät noin 70 ja 80 prosentin välimaastossa, joten Trumpin vaalivoitto oli sikäli suuri yllätys markkinoille – sanovatpa ”paremmin tietävät” mitä tahansa. Clinton kävi jopa noin 90% suosikkina maailman isoimmassa vedonlyöntipörssissä Betfairissa vaalien tulostenlaskun aikana, kun Floridan osavaltion tulokset saapuivat. Tällöin kaikki näytti vielä hyvältä Clintonille – ja markkinoille.

S&P500-listan futuurimarkkina kääntyi jyrkkään laskuun, kun Trumpin valinnan todennäköisyydet nousivat nousemistaan. Parhaimmillaan futuurimarkkina oli noin kolme prosenttia pakkasella, joka indikoi sitä, että pörssit tulisivat laskemaan komeasti, mikäli Trump valittaisiin presidentiksi.

rahoitusmarkkinat

S&P 500 -fuuturimarkkina. Vaalien aikana nähty väliaikainen pudotus näkyy 9.11 – 10.11 välillä.

Kuinka siten kävikään?

 Dronald Trump valittiin USA:n presidentiksi markkinoiden yllätykseksi. Osakemarkkinat olivat ottaneet toki riskiä huomioon laskiessaan yhdeksän päivää putkeen hieman ennen vaaleja. Yhdysvaltain markkinat itse asiassa kuitenkin nousivat pari päivää ennen vaaleja, kun Clintonin FBI-tutkina lopetettiin ja hänen voiton todennäköisyydet samalla nousivat vedonlyöntimarkkinalla sekä eri analyytikkojen arvioissa. Sikäli Trumpin voiton odotettiin tuovan selkeää laskupainetta pörssimarkkinoille. Nordnetin strategi Jukka Oksaharju odotti jopa kaksinumeroisia miinuslukemia. Näin ei kuitenkaan käynyt.

S&P 500 on vaalien jälkeen muutaman prosentin plussalla ja vaalijännityksen pohjalukemista ollaan jo miltei viisi prosenttia ylhäällä. Helsingin pörssin OMXH25 on sekin viikon ajalta plussalla, joten onko nyt nousujuhlien aika, kuten YLE otsikoi muutama päivä sitten?