Osinkopotit kasvavat tai kutistuvat

Helsingin pörssin yhtiöiden osinkopotti vuonna 2016 on todennäköisesti pienempi kuin edellisenä vuonna. Osa yhtiöistä ei maksa osinkoja lainkaan, osa taas tavallista enemmän. Keskimäärin osinkotuotto on 3,1 prosenttia, mikäli ennusteisiin on uskominen. 

Parhaat osinkotuotot jakavien yhtiöiden listan laati Kauppalehti. Lista on laadittu Factsetin ennusteiden pohjalta, ja sitä kommentoi Kauppalehden analyytikko Ari Rajala.

Osa uusistakin yhtiötulokkaista onnistui pääsemään osinkotuottojen kärkikastiin. Keskimääräistä korkeampi osinkotuottoprosentti on mm. Tokmannilla, DNA:lla, UB:lla ja Privanetilla. Finanssiyhtiöistä Rajala mainitsee Nordean, Sampon ja Aktian, vakaina ja kassavirraltaan vahvoista puolestaan Telian ja Elisan.

Miksi Helsingin pörssin osinkopotin sitten ennustetaan pienenevän? Analyytikko Rajala arvelee tämän johtuvan siitä, että suuret osingonmaksajat mitä luultavimmin ehdottavat pienempiä osinkoja kuin aiemmin. Esimerkiksi Nokian osinkojen määrä saattaa kutistua 600 miljoonaa euroa. Pienempää osinkopottia analyytikko ennustaa myös Fortumille.

Yhtiöistä yhä harvempi tarjoaa korkeaa osinkotuottoa. Osinkojen määrä itsessään on hyvä, ja monen yhtiön osingot kasvavat. Näistä kuitenkin moni on pieniä yhtiöitä, joiden kasvaneet osingot eivät pysty kompensoimaan isojen yhtiöiden pottivajetta.

Osa pörssiyhtiöistä ei välttämättä maksa osinkoja lainkaan tänä vuonna. Rajalan mukaan tälle listalle kuulunevat esimerkiksi Outokumpu, Outotec, Stockmann, Componenta, Pöyry, Basware ja Honkarakenne. Kyseiset yhtiöt eivät vain pysty maksamaan osinkoja, tai niiden toiminnassa on joitakin muita haasteita.

Analyytikko Rajala neuvoo sijoittajia pitämään silmällä kohtuullisen arvostustason yhtiöitä, joiden osakkeet eivät ole kovin riippuvaisia tulevaisuuden tuloskasvusta. Pitkällä tähtäimellä osinkojen määrä merkitsee enemmän kuin kurssinousu. Tappion välttääkseen osinkoa ei kannata heti lähteä myymään.