Puskurin tarve voi tulla puskista

Läheskään kaikki suomalaiset eivät ole varautuneet suuriin yllättäviin menoihin, eli heillä ei ole niin sanottua puskurirahastoa tilillään. Nordea teetti vastikään TNS Gallupilla tutkimuksen, jonka tulosten mukaan kuusi kuluttajaa kymmenestä pystyy säästöillään kattamaan elämän eteen tuomat yllätyskulut.

Nordean tutkimuksesta käy ilmi myös se, että talouskohtaisen menojen ja tulojen budjetin on tehnyt 29 prosenttia suomalaisista, kertoi Taloussanomat maaliskuussa. Varsinkaan keskituloisissa kotitalouksissa budjetointia ei niinkään harrasteta, toisin kuin pieni- ja suurituloisimmissa kotitalouksissa. Myös moni alle 25-vuotias kertoi budjetoivansa tulonsa ja menonsa. Pienituloiset koettavat budjetoimalla luonnollisesti saada rahat riittämään, kun taas suurituloiset seuraavat budjetin avulla sijoitussuunnitelmiaan.

Puskurin tarpeen tai mahdollisuuden siihen on huomattu kasvavan iän ja tulojen myötä. Mitä vanhemmasta ja varakkaammasta ihmisestä on kyse, sitä todennäköisemmin hän ei äkillisestä rahanmenosta säikähdä. Vain kolmasosa alle 20 000 euroa vuodessa tienaavista uskoo putoavansa helposti jaloilleen, jos pesukone yhtäkkiä hajoaa ja uusi on pakko ostaa.

Yleinen suositus on, että puskurirahasto olisi vähintään noin kahden kuukauden nettopalkan suuruinen. Suurin osa puskurirahastoa pitävistä kykeneekin noudattamaan suositusta. Sellaisilla ihmisillä, joilta ei puskurirahaa löydy, ei yksinkertaisesti ole mistä säästää, vaikka haluaisikin. Alle kymmenesosa vastaajista puolestaan ei usko tarvitsevansa puskuria tai ei ole edes ajatellut asiaa. Ilman säästöjä voi kuitenkin olla vaikeaa pitää oma talous tasapainossa.

Nordean teettämään tutkimukseen osallistui noin tuhat 1865-vuotiasta suomalaista. Kysely toteutettiin vuoden 2016 joulukuussa.